Viherpesu, vaipat ja kuluttajan vastuu

Puolitien blogissa oli juttua vaipoista. Ja tietysti kiinnostuin, luin ja harmistuin. Olin ajatellut muutenkin kirjoittaa vaipoista jossakin vaiheessa, joten teen sen nyt.

Nuorempi lapseni on hieman yli kaksivuotias ja vaippojen sekakäyttäjä. Häntä on pissatettu aivan vauvasta asti, mutta lisäksi on käytetty kestovaippoja ja roskavaippoja. Ja samalla linjalla jatkan edelleen, vaikka nyt tavoitteena on päästä eroon vaipoista kokonaan. Enkä tietystikään voi ostaa uusia vaippoja.

Roskavaipat ovat tulleet talouteeni seuraavilla tavoilla: ostin kaupasta ennen haasteen alkua yhden paketin ja haasteen alettua sain ystävältä jonkin verran käyttämättä jääneitä vaippoja. Tällä hetkellä minulla on 47 roskavaippaa käytettävissä. Näillä on tarkoitus pärjätä siihen asti, kun lapsi oppii kokonaan kuivaksi. Laskin, että tuossa voisi olla vaikka kolmen kuukauden yövaipat (koska lapset ovat osan ajasta isällään). Päätin kuitenkin, että säästän vaippoja erityistilanteisiin: matkoille, sairastelun aikana käytettäväksi tai siihen kun kaikki kestovaippakuoret ovat likaisia yhtäaikaa. Toistaiseksi en ole edes avannut vaippapakettiani. Olen varma, että roskavaipat riittävät vallan mainiosti, ja jos niitä jää käyttämättä, lahjoitan ne eteenpäin.

Juuri ennen uudettomuuden alkua ostin siis viimeisen kerran vaippoja, Nature Babycare-merkkisiä niiden vihreän imagon takia. Käytimme aiemmin jonkin aikaa noita, kunnes kyllästyimme rikkinäisiin teippeihin. Nyt päätin palata noihin, sillä lapsi on tarpeeksi vanha ja iso käyttämään housuvaippoja. Puolitien blogista kuitenkin opin sen, mitä minun olisi tietysti pitänyt itsekin tajuta. Koko vaippamerkki on viherpesua. Jos seuraisin hiukan paremmin sitä, mitä asioista kirjoitetaan ja puhutaan, olisin oppinut tämän jo vuonna 2008... No parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Nature Babycare-tuotteilla on vahavsti vihreä imago, ja ekologisuudella ratsastetaan surutta. Paketissa sanotaan esimerkiksi: 100% compostable distribution system ja 100% compostable leakage barrier. Koko vaipan kompostoitavuudesta ei sen sijaan ole mainintaa. Eikä muutenkaan mitään suositusta vaipan hävittämisestä, kaatopaikallehan nuo kuuluvat. Natural Babycaren "ekologisten" vaippojen suurimpia ongelmia (huonon laadun lisäksi) on se, että biohajoava materiaali päätyy kaatopaikoille tuottamaan metaania, joka on hiilidioksidin ohella pahimpia kasvihuonekaasuja. (Tästä siis se harmistuminen, omasta tyhmyydestäni.)

Vaippojen ekologisuuteen pätee sama kuin muidenkin tuotteiden. Ekologisin vaihtoehto on olla ilman. Ilman oleminen vain ei kuulu länsimaisen kulttuurin vahvuuksiin. Olemme niin tottuneita tavaroihimme, ettemme enää edes osaa kuvitella elämää ilman niitä. Haastan nyt lukijat pieneen ajatuskokeeseen: kuvitelkaapa Bangladeshilainen, Perulainen tai Kiinalainen köyhä äiti. Mitä hän tekee vauvansa pissoille ja kakoille? Hän pissattaa lapsensa. Vastasyntyneestä tai viimeistään kolmen kuukauden ikäisestä alkaen. Meillä tuota tehtiin

siis nuoremman lapsen kanssa noin kolmesta viikosta eteenpäin vaikka rinnalla käytettiin myös vaippoja.

(Kuva: gaungzhou china - new baby peeing technique - june 2008, http://www.flickr.com/photos/willits/)

Monille elämä ilman vaippoja on kuitenkin liian työlästä, ja silloin pitää tehdä valinta suon ja vetelän välillä. Sillä kaikki kuluttaminen aiheuttaa ympäristövaikutuksia. Eikä valinta todellakaan ole aina helppo. Siitä pitävät huolen viherpesufirmat ja maksetut tutkimukset, tiedon puute tai sen sekavuus. Lopulta kuluttajan on helpointa sulkea silmät ja korvat ja lallattaa tiensä tutuimman tuotteen luo (ja se on yleensä se, jota mainostetaan näkyvimmin).

Toiseksi ekologisin vaihtoehto on kestovaipat. Ja tämän sanon vakaalla mutu-tiedolla, sillä en luota asiassa yhteenkään tutkimukseen (enkä ole niitä aikoihin lukenutkaan). Mielestäni tutkimusten ongelma on siinä, että ne rajaavat tuotteiden ekologisuuden tarkastelun liian tiukasti. En ole vielä törmännyt yhteenkään tutkimukseen, jossa olisi otettu huomioon tuotteen koko elinkaari: materiaalien hankinta, tuotteen valmistus, kuljetus, pakkaus, käyttö ja huolto, käyttöikä ja hävittäminen. Puhumattakaan siitä, että rinnalla kuljetettaisiin laajempia kokonaisuuksia, kuten työntekijöiden oikeuksia tai tuotteen valmistamisen vaikutuksia ekosysteemeihin. Jos koko ketjun miettii läpi, niin kestovaipat voittavat mennen tullen. Ja tämä on henkilökohtainen totuuteni, joka perustuu seuraavaan tosiasiaan:rRoskavaipat tehdään öljystä. Mielestäni on nillitystä verrata kestovaippojen pesemisestä aiheutuvia ympäristövaikutuksia siihen, mitä öljyntuotanto saa aikaan tai siihen, mitä vaipat ja niiden sisältö tuottavat kaatopaikoilla. Kestovaippojen ekologisuus paranee jokaisen lapsen myötä entisestään. Samaa ei voi missään olosuhteissa sanoa roskavaipoista. Vai oletko kuullut perheestä, jossa käytettyjä roskavaippoja säästettäisiin toiselle lapselle?

Toisinaan kestovaipat ovat kuitenkin epäekologisempia kuin roskavaipat. Tästä asiasta minua muistutti Salamatkustaja. Kestovaippailijat nimittäin tekevät helposti saman loogisesti virheellisen olettamuksen kuin Salamatkustaja:

"Yksikin käytetty kestovaippa on hyvä juttu. Se on yksi kaatopaikalle heitetty kertisvaippa vähemmän."

Yksi kestovaippa ei ainakaan meillä ole koskaan vastannut yhtä roskavaippaa. Lapsi kun pitää sitä roskavaippaa paljon pidempään kuin kestovaippaa. Jälleen mutu-pohjalta väittäisin, että pahinta mitä ympäristölle voi tehdä on kestoilla vain sen yhden tai kahden vaipan verran päivässä. Pitää kestoilla niin monen vaipan verran, että se varmasti vastaa yhden roskavaipan käyttöä.

Vahingosta viisastuneena Uudeton siis suosittelee oman järjen käyttöä ja kaiken kuluttamisen välttämistä.