Ajatus on hyvä, ja on hienoa, että ihmiset ponnistelevat tuodakseen kulutuskriittisyyttä ja ympäristöasioita laajempaan tietoisuuteen. Mutta minusta pitäisi vähitellen edetä tempausasteelta johonkin pysyvämpään, todelliseen asennemuutokseen ja todelliseen elämäntapamuutokseen. Eikä vain niihin vaan myös arvomuutokseen.
Ilman arvomuutosta jokainen kampanja vain voimistaa ja vahvistaa vallitsevaa elämäntapaa. Yksinkertaiset kampanjat toimivat symbioosissa kulutuskeskeisen elämäntavan kanssa. Ne haastavat sen ja kritisoivat sitä, mutta ne myös saavat voimansa siitä ja syntyvät siitä. Ne ovat riippuvaisia järjestelmästä, jota kritisoida sekä kansasta, jota valistaa. Kampanjan jälkeen kaikilla on hyvä mieli, on aika palata kotiin, mahdollisesti autolla ja ehkä vielä kaupan kautta.
Mikään ei muuttunut, eikä voisikaan, niin kauan kuin kampanjat rakentuvat markkinavoimien logiikan mukaan. Ihmisille mainostetaan ja myydään ideologista tuotetta, annetaan näytteeksi vegaanista pullaa tai osallistumisen symboliksi kampanjan rintanappi ja juomapullo. Todellisuudessa nämä ovat mainoksia siinä, missä yritystenkin jakamat näytteet. Todellisuudessa ne ovat vain lisää turhaa tavaraa.
Mielestäni parempi tapa on omaksua omaan elämäänsä yhä uusia ekologisia tapoja. Eikä vain niitä, joita voi tehdä oman kodin seinien sisäpuolella, vaan myös niitä, jotka näkyvät muille. Käytä kangaskassia, kuljeta omaa mukia, kestovaippaile myös kodin ulkopuolella, kävele ja pyöräile. Mitä useampi tekee näkyviä pieniä valintoja, sitä useammalla on mahdollisuus alkaa miettiä omia tottumuksiaan. Yksi tapa on tietenkin aloittaa blogi jostakin ihan päättömästä ekologisesta haasteesta. Sitä kautta ehkä myös se, mikä tapahtuu kodin seinien sisäpuolella, tulee näkyväksi. Tänäänkään en osta mitään uutta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti